Tietoliikenneratkaisut

sisältö

  1. Tietoliikenteen yhteneminen
  2. Sähkö- ja teleasennukset
    1. Johtotiet ja kaapelointi
    2. Ristikytkennät ja laitetilat
    3. Suojaukset ja varajärjestelmät
  3. Internet-yhteydet
    1. Palomuuri ja tietoturva
    2. WWW-sivut
    3. Oma verkkotunnus eli domainnimi
    4. Sähköpostiosoitteet
    5. Esimerkkiratkaisuja pienille yrityksille
  4. Palvelimet
    1. Oma palvelin
    2. Palvelimen ohjelmistoista
    3. Ohjelmistoja Linux-palvelimille
    4. Hallinnointityökaluja


Tietoliikenteen yhteneminen

Koko tietoliikennealue tulee nähdä yhtenäisenä sen sijaan, että rakennukseen suunniteltaisiin erikseen sähkö-, puhelin-, antenni-, turvatekniikka-, talotekniikka ja ATK-verkot. Konkreettisimmin tämä näkyy toimistoissa yleiskaapelointiratkaisuissa, joissa samat kaapelit voidaan milloin tahansa tarpeen mukaan kytkeä joko puhelinjärjestelmän tai tietokoneverkon tarpeisiin. Kiinteät Internetyhteydet ovat jo kaikkien taajamissa olevien kiinteistöjen ulottuvilla, mikä tekee mahdolliseksi myös talotekniikan järjestelmien kytkemisen ATK-verkon välityksellä etävalvottaviksi. Turvajärjestelmät voivat välittää tietoja ja videokuvaa Internetin kautta valvomoon.

Turvajärjestelmien mukaantulo asettaa myös vaatimuksia järjestelmän luotettavuudelle. Tietyille laitteille on järjestettävä häiriötön ja katkeamaton sähkönsyöttö ja turvallisuuteen vaikuttavien järjestelmien Internet-yhteydelle on oltava varayhteys. On lisäksi huolehdittava siitä, ettei kukaan asiaton pääse Internet-yhteyden kautta tekemään vääriä säätöjä tai asetuksia kiinteistön järjestelmiin.

Sähkö ja teleasennus

Johtotiet ja kaapelointi

Koska tekniikan kehitys on nopeaa, ei mitenkään voi ennustaa, mitkä tulevat olemaan vaatimukset kiinteistön elinkaaren aikana. Varaamalla riittävästi tilaa kaapeloinneille sekä järjestelmien laitteille voidaan järjestelmää päivittää muuttuneiden vaatimusten mukaiseksi kustannustehokkaasti. Aikanaan on niin antenni-, puhelin-, turva- ja ATK-järjestelmissä käytetty yleisesti ketjuttamista ja tällaisten järjestelmien päivittäminen nykypäivänä miltei yksinomaan käytettävään tähtitopologiaan on erittäin hankalaa, koska tähtimäisiä johtoteitä ei ole. Sen sijaan jos joskus tulevaisuudessa jokin tekniikka vaatisi paluuta tähtitopologiasta ketjutukseen, on sekin mahdollista tähtimäiseksi rakennettujen johtoteiden avulla. Haittana tosin olisi turhan pitkät kaapeloinnit. Tämän todennäköisyys on kuitenkin erittäin pieni.

Telelaitteiden nousut ja kaapelihyllyt pitäisi aina toteuttaa vahvavirtakaapeleista erillään häiriöiden minimoimiseksi. Yritysten tiloissa kannattaa käyttää johtokanavia, joihin on erittäin helppo myöhemminkin tehdä muutoksia ja lisäyksiä. Asuinrakennuksissa seiniin asennettavat kaapelit kannattaa putkittaa ja käyttää normaalia väljempää putkikokoa, johon voi tarvittaessa vetää kaksikin datakaapelia.

Ristikytkennät ja laitetilat

Tähtimäinen topologia antaa myös sen edun, että tähtipisteeseen voidaan aina keskittää ristikytkennän lisäksi myös verkon aktiivilaitteet. Jo tietoturvankin takia nämä laitetilat pitää olla lukittavia ja niihin on järjestettävä riittävä ilmastointi laitteiden kehittämän hukkalämmön johtamiseksi pois. Verkon aktiivilaitteet ottavat sähkötehoa laitteesta riippuen muutamasta watista muutamaan kymmeneen wattiin, palvelintietokoneet kokoonpanostaan riippuen noin 50-300 wattia. Näytöt kannattaa pitää yleensä sammutettuina ja kytkeä ne päälle vain tarvittaessa, sillä ne kuluttavat noin 100 wattia kukin. Pienyrityksen puhelinvaihde kuluttaa mallista riippuen muutamasta kymmenestä pariin sataan wattia.

Suojaukset ja varajärjestelmät

Koska kaikki laitetilassa olevat laitteet ovat järjestelmien toiminnan kannalta kriittisiä, kannattaa niiden tehonsyöttö varmistaa UPS-laitteella. Laitteesta saa yleensä myös hälytyskytkennän palvelimeen, joka voi välittää viestin virtakatkoksesta eteenpäin ja huolehtii palvelimien turvallisesta alasajosta, jos katkos kestää niin kauan, että akusta alkaa virta loppua. Tyypillinen varakäyntiaika on pienillä laitteilla 10-20 minuuttia. Haluttaessa pidempää varakäyntiä joudutaan usein käyttämään ulkoisia akustoja ja laitteiden hinta on huomattavasti korkeampi. Jos taas halutaan täysin katkeamaton toiminta myös useiden tuntien katkosten ajaksi, joudutaan käyttämään polttomoottorigeneraattoria. Tätä tuskin kannattaa hankkia pelkkiä tietoliikennelaitteita varten vaan sille pitää olla myös muita perusteita.

Kaikki rakennuksesta ulos menevät kaapelit pitää suojata ylijännitteiltä. Tämä koskee sekä tietoliikennelaitteiden ja muiden elektronisten laitteiden, eli käytännössä jo miltei kaikkien ryhmien suojausta keskuksiin sijoitettavilla ylijännitesuojilla. Myös kaikki rakennuksesta ulos menevät tietoliikennekaapelit tulee suojata ylijännitteiltä. Jos kokonaisuuteen kuuluu useampi kuin yksi rakennus, kannattaa niiden väliset tietoliikenneyhteydet mahdollisuuksien mukaan hoitaa valokaapelilla. Tästä on se, etu, ettei yhdessä rakennuksessa esiintyvä häiriöjännite pääse kulkeutumaan kaapelia pitkin toiseen. Esimerkiksi ukonilma on tällainen tilanne. ATK-verkoissa kuidun käyttö on yksinkertaisimmillaan pelkkien mediamuuntimien hankinta valokaapelin päihin. Mediamuunnin muuntaa signaalin optisen ja normaalin Ethernet-verkon välillä. Monissa kytkimissä on mahdollisuus kytkeä ylöslinkki kuidulla.

Turvajärjestelmien hälytys halutaan usein suorittaa muuten kuin Internet-verkon välityksellä. Yleisin tapa on kytkeä hälytysjärjestelmään GSM-modeemi, joka välittää hälytyksen joko datapuheluna valvomon palvelimelle tai tekstiviestinä halutuille henkilöille. Sama tekniikka on yleisesti käytössä myös kiinteistön valvontalaitteissa.

Internet-yhteydet

Lankayhteydet:ADSL ja kaapelimodeemi

Kiinteä laajakaistayhteys on yleensä toteutettavissa edullisimmin ADSL-tekniikalla, mikäli se on riittävän nopeana saatavissa kiinteistölle. Jos pienellä yrityksellä ei ole koskaan aietta pitää omaa palvelinta Internetissä tai laajentaa lähiverkkoaan etäyhteyksin, voi valita myös kaapelitelevisioverkon kautta tulevan kaapelimodeemiyhteyden. Kaapelimodeemissa kaista jaetaan useiden käyttäjien kesken ja käytännön nopeus riippuu suuresti käytön määrästä. ADSL-yhteyden nopeus ei hidastu samalla tavalla, vaikka samaa yhteyttä käyttäisi useampikin.

ADSL-yhteys vaatii yhden parin puhelinkaapelista. Samaa paria voi suotimen avulla kayttää myös yksi tavallinen analoginen puhelinlinja, ei kuitenkaan ISDN. Yhteys ei vaadi lankaliittymän hankkimista. Yhteyksiä toimittaa kiinteistön sijainnista riippuen yksi tai useampi puhelinoperaattori, jonka kaapeli on saatavilla kiinteistöön. Käytännössä kiinteistöön voi tulla esimerkiksi sekä Elisan että Soneran omistamat kaapelit. ADSL-yhteyden saamisen ehtona on, että lähin puhelinkeskus sijaitsee riittävän lähellä, käytännössä muutaman kilometrin sisällä. Jos lähin puhelinkeskus on yli kahden kilometrin päässä, ADSL-yhteydellä ei saavuteta suurimpia nopeuksia. Käytännössä nopeus jää noin 4 Mbit/s tasolle. Puhelinoperaattoreiden lisäksi Internet-yhteyden voi hankkia joltain sen verkossa vuokralla olevalta palveluntarjoajalta, kuten esimerkiksi DNA, Saunalahti, Netsonic jne. Tällöin yhteyden kustannus usein jakaantuu kaapelin omistajalle (esimerkiksi Elisa tai Sonera) suoritettavaan korvaukseen ja Internet-palveluntarjoajalle maksettavaan palvelumaksuun.

Yhteyden hinta riippuu sen nopeudesta ja asiakkaan sijainnista. Koska kuluttajille tarjottavien nopeimpienkin yhteyksien hinnat ovat asettuneet alle 30 euron kuukausitasolle, kannattaa pienyrityksenkin aina ottaa nopein saatavissa oleva.

Yleisin nopeus on 8 Mb/s, mikä riittää käytöstä riippuen yleensä 5-10 käyttäjälle. Toinen määräävä tekijä on, saako asiakas pitää palvelinta. Yleensä verkkovuokralaiset ovat tässä huomattavasti perinteisiä puhelinoperaattoreita edullisempia. Palvelinluvalla ymmärretään tässä lupaa pitää Internet-palvelinta joko yleiseen käyttöön tai yrityksen omaan ekstranettiin. Tätä tarvitaan, jos yrityksen verkkoon halutaan yhteys ulkopuolelta, esimerkiksi kotoa, toisesta toimipisteestä tai liikkuva työntekijä Internetin välityksellä. Etäyhteydestä käytetään yleensä myös nimeä Virtual Private Network, VPN, joka on yleisen Internetin yli tuleva oma ulkopuolisilta suojattu ja salattu putki, jonka läpi voi käyttää toimiston lähiverkkoa, kuin olisi itse toimistolla. Ainoa ero on luonnollisesti Internet-yhteyden lähiverkon 100 Mb/s ... 1Gb/s nopeutta huomattavasti pienempi nopeus.

Langaton Internet-yhteys

Jos etäisyys lähimpään puhelinkeskukseen on pitkä, voidaan parhain yhteys saada langattomasti 3G- tai joillain alueilla 4G-verkolla. Operaattorit ilmoittavat verkon nopeuden hieman harhaanjohtavasti kertoen vain kyseisellä liittymällä saatava suurimman nopeuden tiedonsiirrolle Internetistä koneelle (download). Käytännössä verkon kuormitustilanteesta riippuen voi todellinen latausnopeus olla tätä huomattavasti pienempi. Yrityskäytössä suurin ongelma tulee kuitenkin siitä, että verkkoon päin tapahtuva tiedonsiirto (upload) voi 15Mb/s yhteydellä olla vain 384kb/s, kun se esimerkiksi 8Mb/s ADSL-yhteydellä on 1Mb/s. Tämä tekee esimerkiksi valvontakameroiden reaaliaikaisen kuvasiirron miltei mahdottomaksi. Internettiin yhteydessä olevan palvelimen pito on yleensä myös kielletty. Kiinteän 3G-yhteyden rakentaminen on yksinkertaista. Esimerkiksi TP-Link MR3420 palomuurissa on paikka 3G-modeemille (nettitikulle, mokkulalle) ja sen avulla yhteyden voi jakaa kuten ADSL-yhteydenkin. Laite voidaan myös asentaa ADSL-modeeemin kanssa, jolloin 3G-yhteys toimii tälle varayhteytenä. Käyttäjille verkko ei eroa mitenkään normaalista lähiverkosta. Asennettaessa kiinteä 3G-yhteys kannattaa käyttää erillistä voimakkaimpaan tukiasemaan suunnattua mieluiten ulos asennettua antennia. Näin varmistetaan paras mahdollinen signaali ja yhteyden häiriötön toiminta.

Yhteyden jakaminen

Verkko-operaattorin intressissä on myydä erilliset liittymät jokaiselle erikseen. Näin ei ole pakko olla vaan yleensä jo halvimpaankin ADSL-yhteyteen sisältyy mahdollisuus ilman lisälaitteita jakaa se viidelle käyttäjälle. Operaattorista riippuen tämä antaa joko kiinteät tai muuttuvat IP-osoitteet tietylle määrälle koneita per yhteys. Käytännössä näin ei jo turvallisuudenkaan nimissä saisi menetellä vaan laitteet on sijoitettava osoitteenmuunnosta (NAT) käyttävän palomuurin taakse. Palomuuri näkyy Internetiin yhtenä laitteena, jolla on operaattorin sille antama IP-osoite. Sen takana olevat tietokoneet ym. eivät näy Internetiin ollenkaan ja niitä voi olla palomuurin mahdollistaman osoiteavaruuden antama määrä, pienimmilläänkin 32 laitetta.

Palomuurista ja tietoturvasta

Jos palomuuria ei olisi, voisi kuka tahansa Internetissä saman palveluntarjoajan yhteyttä käyttävä tunkeutua tietokoneeseen esimerkiksi käyttämällä Windowsin Entire Network-valintaa ja tutkia, onko koneella esimerkiksi työryhmälle jaettuja kansioita ja tehdä niille mitä haluaa, ellei käyttäjä ole nimenomaan rajoittanut jaettujen kansioidensa käyttöä. Samaten tunkeutuja voi käyttää verkkoon liitettyä tulostinta.

Palomuureissa on myös tekniikkaa tätä kehittyneempien tunkeutumismenettelyjen estämiseen. Windows XP:ssä on myös henkilökohtainen palomuuri, joka on lähinnä tarkoitettu suoraan Internetiin esimerkiksi modeemilla kytketyn koneen suojaamiseen. Koska se toimii ohjelmallisesti, se voidaan aina ohjelmallisesti myös kiertää. Myös virustorjuntaohjelmissa, esimerkiksi F-Securessa, on mukana palomuuriominaisuus, mutta suosittelen sen lisäksi aina myös laitetason palomuuria, vähintään osoitteenmuunnosta.

Virusturva jokaiselle tietokoneelle on ehdoton vaatimus, josta ei kannata tinkiä. Vaihtoehtoina ovat virusturvaohjelmistolisenssin hankkiminen jokaiselle koneelle pakettina tai tilaamalla se esimerkiksi Internet-palveluntarjoajalta kuukausiveloituksin.

WWW-sivut

Yleensä ADSL- tai kaapelimodeemiyhteyden mukana tulee www- eli kotisivutilaa muutamasta kymmenestä megatavusta useisiin satoihin. Näiden kotisivujen osoite on esimerkiksi muotoa www.elisa.net/yritys.oy Tämä voi olla kotikäyttäjälle riittävä, mutta yrityskäyttöön siitä ei ole. Ensinnäkin se on hankala muistaa ja antaa vaikutelman nyrkkipajasta. Toiseksi se sitoo yrityksen Internet-yhteytensä palveluntarjoajaan, sillä tämän vaihtuessa vaihtuisi myös kotisivujen osoite.

Niinpä oman domainnimen hankinta on erittäin suositeltavaa. Jos sivut ovat yksinkertaiset, ei tarvita erillistä www-hotellia puhumattakaan omasta palvelimesta, vaan homma voidaan hoitaa oman domainnimen uudelleenohjauksella Internet-yhteyteen sisältyvälle sivutilalle. Tällaisen palvelun voi saada jopa ilmaiseksi domainnimensä rekisteröinnin yhteydessä. Tällöin asiakas naputtelee selaimelleen esimerkiksi osoitteen www.yritys.fi ja näytölle ilmestyvät sivut itse asiassa osoitteesta kotisivu.puhelinyhtiö.fi/yritys.oy, jossa sijaitsee Internet-yhteyteen sisältyvä ilmainen sivutila. Uudelleenohjauksessa voi määritellä, näkeekö käyttäjä ollenkaan jälkimmäistä osoitetta.

Jos sivujen rakenne on monimutkaisempi, eli ne tarvitsevat enemmän tilaa, halutaan käyttää tietokantaa, PHP tai muita skriptejä tai ohjelmia, ei kaikkien Internet-yhteyden tarjoajien palveluista näitä löydy, ainakaan edullisesti. Parhaimman tarjonnan antavat tähän erikoistuneet www-hotellit. Markkinoilta löytyy runsaasti sekä koti- että ulkomaisia palveluja. Tarjonta on kattavaa ja paketteihin sisältyy usein myös lisäohjelmia, runsaasti sähköpostiosoitteita webmail, web-kalenteri, ynnä muuta. Usein myös oman domainnimen rekisteröinti onnistuu näiden kautta edullisimmin ja helpoimmin.

Oma verkkotunnus eli domainnimi

Yrityksen tulisi mahdollisimman aikaisessa vaiheessa rekisteröidä itselleen domainnimi, eli Internet-www-osoite. Historiassa on herkullinen esimerkki operaattori Sonera, joka hienon selvityksen perusteella vaihtoi nimensä Telestä Soneraksi, mutta nimeä valitessaan ei jostain syystä varmistanut verkkotunnuksen sonera.com saatavuutta. Niinpä se joutui ostamaan nimensä yhdysvaltalaiselta sitä jo käyttävältä yritykseltä hyvään hintaan.

Domainnimien rekisteröinti riippuu hieman siitä, millä päätteellä (.com, .net, .fi) se halutaan tehdä. Suomen maatunnus on .fi ja siihen päättyvien domainien rekisteröinnin yksinoikeus on Viestintävirastolla. Rekisteröinnin voi yritykselleen tehdä sinne suoraan tai agentin välityksellä. Monet operaattorit ovat keksineet tässäkin helpohkon tavan rahastaa tietämätöntä asiakasta. Kansainväliset domainnimet (.com, .net jne) taas ovat hintakilpailtuja ja rekisteröinnin voi tehdä useassa eri paikassa. Eräillä palvelinhotellitarjoajilla on tähän helppoja ja yksinkertaisia paketteja tarjolla. Yhteistä näille kaikille on, että domainnimi rekisteröidään .fi päätteellä kolmeksi vuodeksi kerrallaan ja kansainvälisillä päätteillä vuoden jaksoissa. Maksut maksetaan rekisteröintiajalta etukäteen. Ennen rekisteröintikauden päättymistä on muistettava uudistaa rekisteröinti, koska sen päätyttyä domainnimi on vapaata riistaa ja ensimmäisen asian hoksaavan vapaasti rekisteröitävissä. Näinkin on käynyt muutamille suuryrityksille.

Sähköpostiosoitteet

Yleensä ADSL- tai kaapelimodeemiyhteyden mukana tulee muutama sähköpostiosoite. Osoite muodostuu asiakkaan antamasta nimestä ja operaattorin toisinaan valinnaisista domaineista, eli esimerkiksi

matti.mallikas@.elisa.net

Jos nimesi ei ole aivan tavallisimpien joukossa, on hyvät mahdollisuudet saada sinne etunimi.sukunimi-muotoinen osoite. Nämä ovat hyviä henkilökohtaisia osoitteita kotikäyttöön.

Internetyhteyden toimittajalta (ISP) saa tilauksen jälkeen postitse ohjeet sähköpostin asentamiseksi koneelleen. Yhteystapana on yleensä POP3, jolloin ISP toimittaa lähtevän ja saapuvan postin palvelimiensa osoitteen sekä kullekin käyttäjälle erikseen tämän käyttäjätunnuksen ja salasanan. Näiden avulla sähköpostiyhteys voidaan asentaa esimerkiksi Windowsin mukana tulevaan Outlook Express-ohjelmaan, Officen mukana tulevaan kehittyneempään Outlook-ohjelmaan tai muuhun.

Sähköpostia on yleensä myös mahdollista käyttää webmailina, eli ilman erillistä sähköpostiohjelmaa käyttäen tavallista Internet-selainta. Tällöin postit luetaan ja kirjoitetaan selaimen avulla nettilomakkeelle. Menetelmä on kätevä, jos liikkuu useassa paikassa ja käyttää useaa eri tietokonetta tai mobiililaitetta.

Yritystoiminnassa sähköpostiosoitteiden tulisi olla yrityksen domainissa, eli muotoa

joku.duunari@yritys.fi

Koska Oy Yritys Ab omistaa domainnimensä (tässä yritys.fi) , sillä on suuri vapaus määritellä omat sähköpostiosoitteensa. Sallittuja merkkejä ovat kirjaimet a-z, piste(.) ja alaviiva (_). Sähköpostiosoite voi muodostua yhdestä tai useammasta pisteen tai alaviivan erottamasta sanasta. Käytännössä henkilöosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@yritys.fi ja useammalle henkilölle päätyvät postit esimerkiksi kotisivujen lomakkeissa voivat taas olla muotoa myynti@yritys.fi , tuki@yritys.fi jne.

Internet-yhteyksien tarjoajat luonnollisesti haluavat tarjota omia ratkaisujaan myös tähän, mutta tässä on todellisia vaihtoehtoja runsaasti. Käytännössä asia luonnistuu edullisimmin ja helpoimmin www-hotellin kanssa, jonka palvelupaketteihin yleensä sisältyy riittävästä käyttäjän itsensä määriteltävissä olevia sähköpostiosoitteita.

Palvelimet

Palvelinta tarvitaan ainakin www-sivuja ja sähköpostia varten. Kumpaakaan näitä varten ei pienen yrityksen kannata hankkia omaa palvelinta, vaan hankkia palvelut Internet-yhteyden tarjoajalta tai palvelinhotellista.
Tähän on monta hyvää syytä, sillä palvelun tarjoajat huolehtivat:

Oma palvelin

Omaa palvelinta tarvitaan yleisimmin yhteisenä tietovarastona, pelkistetyimmillään verkkolevynä. Myös ERP- eli toiminnanohjaus- tai myynnnin/tuotannonohjausohjelmistot tarvitsevat palvelinta. Ensimmäisiä kysymyksiä oman palvelimen pystyttämisessä on, tuleeko se ainoastaan sisäiseen käyttöön ilman yhteyttä ulkoa käsin. Mikäli vastaus tähän on myöntävä, palvelimen pystytys ja hallinta ovat melko yksinkertaisia. Jos palvelimeen taas tarvitaan yhteyksiä Internetin kautta (etäyhteydet, VPN), tulee ensinnäkin yrityksen Internet-liitynnän olla palvelimen pidon salliva. Tällöin sen hinta nousee merkittävästi. Toiseksi, yleiseen Internet-verkkoon näkyvä palvelin on alati alttiina hyökkäyksille, joten sitä on jonkun jatkuvasti ylläpidettävä ja huolehdittava turvapäivityksistä. Vaikka tähän ratkaisuun päädyttäisiinkin, en suosittele pienelle yritykselle www-sivujen tai sähköpostipalvelimen pitoa omalla palvelimella. Tietoturvamielessäkään ei yleiseen verkkoon kytketty palvelin ole palvelinhotelleja parempi, usein päinvastoin. Jos palvelimella säilytetään tärkeitä ja ulkopuolisilta salassa pidettäviä tietoja, on sen sijaintipaikasta riippumatta varmistuttava, etteivät ulkopuoliset pääse siihen käsiksi. Jos palvelinhotellin koneelle sallitaan vain salatut yhteydet ja sen hakemistot ovat suojatut, on sen turvallinen käyttö mahdollista.

Omalle palvelimelle on aina sen käyttötavasta riippumatta laadittava varmuuskopiointirutiinit ja huolehdittava käytettävän tallennusmedian säilytyksestä ja varmuuskopioinnin onnistumisesta. Käytettävien ohjelmistojen rakenne määrää, voidaanko käyttää Linux-palvelinta vai pitääkö hankkia jokin Microsoftin Windows Server-ohjelmisto.

Palvelimen ohjelmistoista

Linux on palvelinkäytössä osoittautunut hyväksi vaihtoehdoksi. Yleisintä kokoonpanoa kutsutaan usein lyhenteellä LAMP, joka tarkoittaa Linux käyttöjärjestelmää, Apache html-palvelinta, MySQL-tietokantaa sekä PHP skriptikieltä. Linuxia on tarjolla useita variantteja, joista yleisin on Red Hat. Red Hat ei enää ole ilmainen, vaan sen kehittyneemmät versiot ovat maksullisia. Red Hat on kehitetty helpoksi pystyttää ja käyttää, mikä toisaalta on tuonut siihen turhaakin painolastia. Palvelinkäyttöön paras versio on edelleen ilmainen Debian, sillä siitä voidaan asennuksessa jättää pois kaikki tarpeeton, mm. graafinen käyttöliittymä. Tästä seuraa, että Debian Linux toimii erittäin hyvin vaatimattomammallakin alustalla. Onhan palvelimen suorituskyky kuitenkin tärkeämpi kuin sen konfiguroinnin graafinen ilme.

Apache on yleinen html- ja www-palvelin. Ohjelmisto on ilmainen ja siitä on myös Windows-versiot.

MySQL-tietokanta on kaupallisessa käytössä maksullinen. Tietokannasta on myös maksuton Community-versio, jota voi käyttää, jos palvelimen asentaa itse ja kaikki tietokantaa käyttävät ohjelmistot ovat GNU (GPL) lisenssin mukaisia, eli ne ovat ilmaiseksi jaossa. Yleensä yrityskäytössä on aina joitain kaupallisia ohjelmia, joten GPL ehdot eivät toteudu. Kaupallisen version vuosilisenssi on halvimmillaan noin 500€.

PHP on html-palvelimelle asennettava lisäosa, joka mahdollistaa PHP-skriptien käytön HTML-sivuissa. Sivuille saadaan toiminnallisuutta ja on myös useita sitä käyttäviä valmiita sovelluksia, muun muassa PHPBB keskustelufoorumiohjelmisto. Etenkin monet tietokantoja käyttävät selaimella käytettävät ohjelmat on toteutettu tällä. Ohjelmisto on ilmainen ja siitä on versiot eri HTML-palvelimille. PHP:ssä on sisään rakennettuna tuki MySQL:lle ja siihen on olemassa vastaavat liitännät myös muille tietokannoille, mm. PostgreSQL:lle

Ohjelmistoja Linux-palvelimille

MySQL-tietokannalle on olemassa myös edelleen ilmainen vaihtoehto, PostgreSQL. Se on osoittautunut MySQL:n tapaan myös erittäin toimintavarmaksi. Käytettävästä sovelluksesta riippuu, kumpi on suorituskykyisempi. PostgreSQL, eli Postgres eli PSQL sisältyy ainakin Debian-Linuxin asennuspakettiin. Versiosta 8 alkaen on ollut myös versio Windows-palvelimille. Vanhemmat versiot on asennettu Windowsiin käyttäen Cygwin ympäristöä.

Windows-työryhmän integrointi Linux-palvelimeen onnistuu Samba-ohjelmiston avulla. Se saa Linux-palvelimen hakemiston näkymään Windows-koneille tavallisena jaettuna levynä. Ohjelmisto on ilmainen ja sisältyy useisiin Linux-jakeluihin.

PHPBB on ilmainen ilmoitustaulu-, bulletin board-ohjelmisto. Tässä on ollut haavoittuvuuksia, jotka viime tietojen mukaan on uusimmissa versioissa jo korjattu. Ohjelmisto on tehty PHP-skriptikielellä. Voidaan asentaa MySQL, PostgreSQL ym tietokantojen kanssa.

WebERP on ilmainen ERP- eli toiminnanohjausjärjestelmä, joka toimii MySQL-tietokannan kanssa. Tehty PHP:llä

PHPGroupware on sekä MySQL:n että PostgreSQL:n kanssa toimiva työryhmäohjelmisto. Tehty PHP:llä.

Yhteysohjelmia palvelimeen

Tiedostojen siirtoon tarvitsee palvelimen yhteystavasta riippuen FTP- ja SCP ohjelmistoja. Muuhun hallintaan konfiguraatiosta riippuen Putty tai VNC. Enemmän näistä ja linkit niiden valmistajien sivuille löydät täältä.

Tietokantojen käsittelyyn komentokehotteen vaihtoehdoksi on tehty PHP-kielellä näppärät ohjelmistot sekä MysSQL:lle (phpMyAdmin) MySQL:lle että PostgreSQL:lle (phpPgAdmin) .


Esimerkkipaketteja:

Esimerkkipaketit ovat kuvitteellisia, tiedot on annettu sitoumuksetta, hinnat palveluntarjoajien ilmoituksista.

1 Pienyritys Oy

Sijainti pääkaupunkiseudulla tai lähistöllä puhelinverkko Elisan omistama Elisa ADSL Full Rate 29€/kk + ALV, toimitusaika muutama viikko

Domainnimen rekisteröinti Domainkeskus Oy;ssä pienyritys.com, uudelleenohjaus Elisan antamaan kotisivuosoitteeseen 33€ / vuosi + alv

Sähköpostiosoitteet omalle domainille 5 kpl 60€/vuosi + alv

2 Oy Yritys Ab

Kuten edellä sekä lisäksi:

Domainnimen rekisteröinti Domainkeskus Oy;ssä 33€/vuosi + alv

WWW-hotelli Webpro 12kk laskutusvälillä 300€/vuosi + alv

Sisältää mm. 100 sähköpostiosoitetta, webmail, 3GB kotisivutilaa, PHP-tuen ja MySQL tietokannan, varmuuskopioinnin kerran vuorokaudessa jne.


Palaa alkuun

  1. Tietoliikenteen yhteneminen
  2. Sähkö- ja teleasennukset
    1. Johtotiet ja kaapelointi
    2. Ristikytkennät ja laitetilat
    3. Suojaukset ja varajärjestelmät
  3. Internet-yhteydet
    1. Palomuuri ja tietoturva
    2. WWW-sivut
    3. Oma verkkotunnus eli domainnimi
    4. Sähköpostiosoitteet
    5. Esimerkkiratkaisuja pienille yrityksille
  4. Palvelimet
    1. Oma palvelin
    2. Palvelimen ohjelmistoista
    3. Ohjelmistoja Linux-palvelimille
    4. Hallinnointityökaluja